Myllärin kuoltua hänen vanhin poikansa perii myllyn, keskimmäinen aasin ja nuorin kissan. Järkyttävää että ensimmäisenä kissan perineelle pojalle tulee mieleen hyötyä kissasta syömällä se ja tekemällä sen turkista hatun....

Kissan ehdotuksesta poika päätyy kuitenkin teettämään suutarilla kissalleen saappaat ja säkin.

Kissa pyydystää kaniinin ja lahjoittaa sen kuninkaalle kertoen sen olevan lahja isännältään Carabas'in markiisilta (tämän nimen kissa oli itse keksinyt myllärin pojalle). Muutaman kuukauden ajan kissa vie tälla tavoin pyydystämäänsä riistaa Carabas'in markiisin nimissä lahjana kuninkaalle.

Kun kissa kuulee että kuningas ja prinsessa ovat lähdössä ajelulle joen rantaan, se juoksee myllärin pojan luo ja käskee tämän  piilottaa vaatteensa ja hypätä jokeen.

Kuvaa klikkaamalla saat sen suuremmaksi!

(Ingrid Emond, Meri Starck: Saapasjalkakissa Charles Perrault'in sadun mukaan, 1979, kuvitus: Einar Lagerwall, Kirjakerho Lasten kirjapaketti, Mestarikustannus)

Kun kuninkaan vaunut ajavat ohi, kissa kertoo että rosvot ovat vieneet Carabasin markiisin vaatteet. Kuningas lähettää kamariherran hakemaan linnasta hienoimman puvun Carabasin markiisille ja kun myllärin poika pukee hienon puvun päälleen, prinsessa rakastuu häneen heti.

Kissa juoksee vaunujen edellä ja käskee talonpoikien valehdella kuninkaalle maiden kuuluvan Carabasin markiisille. Oikeasti maat kuuluvat rikkaalle jättiläiselle, joka osaa taikoa ja asuu linnassa. Saapasjalkakissa kiiruhtaa jättiläisen linnaan, huijaa jättiläisen muuttamaan itsensä hiireksi ja syö sitten hiiren suihinsa. Sitten Saapasjalkakissa esittelee linnan kuninkaalle Carabasin markiisin linnana. Kuningas on niin häikäistynyt kaikista markiisin rikkauksista että lupaa prinsessan hänelle puolisoksi ja häät vietettään jo samana päivänä.