Iivari veturia esitettiin Pikku Kakkosessa 80-luvulla.
Iivari näytti ulospäin tavalliselta veturilta, mutta sillä oli oma tahto ja tunteet, se harrasti kuorolaulua, liikkui itsenäisesti ja rakasti eläimiä. Se ei osannut puhua, mutta veturinkuljettaja ymmärsi sen pillien vihellykset puheena / lauluna / nauruna ja he pystyivät aukottomasti kommunikoimaan keskenään.
Tässä kuorossa Iivari veturi lauloi. Kuvassa Iivarin savupiipusta pilkistää esiin myös laulava punainen lohikäärme.
Lohikäärmeen tarina sai alkunsa munasta, jonka Iivari veturin kuljettaja löysi savuttavasta tulivuoresta. Muna oli hehkuvan kuuma ja veturinkuljettaja pisti sen Iivarin tulipesään.
Munasta kuoriutunut lohikäärme sai nimen Idris ja se jäi asumaan Iivari veturin tulipesään, koska se tarvitsi tulta pysyäkseen lämpimänä.
Asemapäällikkö luki kuitenkin sääntökirjasta että eläinten on matkustettava junassa korissa.
Kuuma Idris lohikäärme sytytti korin palamaan
ja asemapäällikkö melkein tappoi Idriksen sammuttamalla palavan korin vedellä, sillä vesi on kuumille punaisille lohikäärmeille kuolemaksi. Onneksi Idris ehtii viimehetkellä lentää turvaan.
Idris lensi savupiipun kautta leipurin uuniin lämmittelemään.
Leipuri antoi tulipesällisen paahtopähkinäpyörän Idriksen kuljettamiseen takaisin Iivari veturin tulipesään.
Myöhemmin Idris muutti asumaan tulivuoreen.
Se tapasi myös toisen lohikäärmeen nimeltä Olwen ja he saivat yhdessä munan. Mutta sitten savuava tulivuori sammui ja lohikäärmeet ja muna olivat vaarassa paleltua. Veturinkuljettaja haki kuitenkin heidän munansa turvaan Iivarin tulipesään ja sinne majottuivat myös molemmat lohikäärmeet.
Munasta kuoriutui kaksoset, joten niillä oli aika ahdasta Iivarin tulipesässä.
Tulivuoreen asennettiin kaasulämmitys jotta kaikki 4 lohikäärmettä pystyivät elämään siellä ja pysymään lämpiminä.
Muistan tämän jakson, jossa lammaskoira pyysi veturinkuljettajaa pelastamaan jyrkänteeltä pudonneen lampaan. Veturinkuljettaja kuitenkin putosi itsekin alas lampaan viereen. Iivari veturi ja lammaskoira lähtivät hakemaan apua. Ensimmäinen vastaantulija kuitenkin pelästyi haukkuvaa lammaskoiraa ja pakeni puuhun.
Seuraava saatiin huijattua veturin kyytiin. Hän pelästyi kyllä kun veturi lähti itsekseen liikkeelle.
Iivari veturi ei suostunut liikahtamaankaan eteenpäin jos esim. lintu oli tehnyt pesän junaraiteille.
Kerran Iivari veturi ei suostunut tulemaan höyryveturien vesitornille vaikka kaikki kuinka yrittivät sitä houkutella ja komennella.
Selvisi että eläinrakas rikas rouva Porty, joka oli ostanut rautatiet itselleen, oli laittanut kultakalansa uiskentelemaan vesitorniin. Kun ne saatiin pois tornista, Iivari suostui tulemaan vesitornin alle ja sen vesisäiliö saatiin täytettyä. Porty oli muutenkin omalaatuinen tyyppi, hän mm. jakoi asuntonsa aasinsa kanssa.
Vieläkin erikoisempi hahmo oli erakko kaivosmies, joka omisti kultaa täynnä olevan vuoren ja rakasti sen räjäyttelyä dynamiitilla. Erakko ei koskaan ostanut kullallaan mitään vaan eleli alkeellista elämää. Tarinan lopussa lohikäärmeet meinattiin vangita, mutta erakko pelasti ne vuorensa sisälle ja ne jäivät sinne asumaan.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.