Hanhiemon satuaarre kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1954. Sen jälkeen kirjasta on otettu uusintapainoksia jatkuvalla syötöllä, joten harvassa lienevät ne joiden lapsuusmuistoissa ei ole sijaa Hanhiemon satuaarteelle. Löytyykö ketään jolle ei olisi lapsena tätä kirjaa luettu? Minun kirjani on 8. painos vuodelta 1976.

photo hanhiemonsatuaarre_zpsa55a114c.png

Kirjan sisällysluettelo on hauska. Lukutaidotonkin lapsi voi siitä helposti valita haluamansa sadun luettavaksi.

photo vanhojakirjoja376_zps5816e82c.jpg

(Hanhiemon satuaarre, Kuvitus: Feodor Rojankovsky, Suomennos: Tarja Saarikoski, 1976)

 

Kirjasta löytyvät seuraavat sadut:

Susi! Susi!: Paimenpoikaa on neuvottu huutamaan heti apua jos hän paimenessa näkisi suden. Paimenpoika ei nähnyt sutta mutta hänellä oli tylsää, joten hän huusi "susi, susi!" ja kyläläiset ryntäsivät välittömästi hänen avukseen. Näin hän huijasi kyläläiset luokseen kaksi kertaa. Kolmannella kerralla poika oikeasti näki suden ja huusi "susi, susi!". Kyläläiset kuulivat pojan avunhuudot, mutta eivät halunneet tulla taas huijatuksi, joten he jatkoivat omia askareitaan. "Susi! Susi! huusi poika taas. Susi! Susi! Su - - ! Kyläläiset säikähtivät ja arvelivat että ehkäpä pojalla sittenkin oli jokin hätänä. He ottivat aseita kouraansa ja kiiruhtivat laitumelle. Mutta he tulivat liian myöhään. Susi oli jo mennyt tiehensä eikä paimenesta ollut jäljellä muuta kuin hänen suippo lakkinsa".

Seitsemän pientä kiliä: Vuohiäiti jättää 7 kiliään kotiin mennessään torille. Kilit luulevat sutta äidikseen ja päästävät tämän sisään. Hädissään kilit yrittävät juosta piiloon, mutta susi löytää heidät kaikki ja syö suihinsa - paitsi yhtä kiliä sitä joka oli piiloutunut kaappikelloon susi ei löytänyt.

photo vanhojakirjoja407_zpsbe2804f3.jpg

(Hanhiemon satuaarre, Kuvitus: Feodor Rojankovsky, Suomennos: Tarja Saarikoski, 1976)

Vuohiemo löytää suden ruokalevolla, leikkaa saksilla sen mahan auki päästäen kaikki 6 kiliä ulos ja täyttää vatsan kivillä. Herättyään susi menee joelle juomaan mutta susi horjahtaa jokeen ja hukkuu sinne sillä se ei voi uida kivien painaessa sen vatsassa.

Piparkakkupoika: Lapseton mummo leipoo piparkakkutaikinasta itselleen pojan, mutta piparkakkupoikapa juokseekin suoraan uunista maailmalle lällättäen kaikille vastaantulijoille "Juokse vain, juokse vain, minua et kiinni saa!...". Lopulta kettu kuitenkin houkuttelee piparkakkupojan ansaan oveluudella ja syö pojan suihinsa.

photo vanhojakirjoja385ndashKopio_zps42911c1f.jpg

(Hanhiemon satuaarre, Kuvitus: Feodor Rojankovsky, Suomennos: Tarja Saarikoski, 1976)

Tipu Tip: Tammenterho putoaa tipun päähän. Tipu Tip, kana Kot, kukko Lukko, ankka Vankka, hanhi Vanhin ja kalkkuna Talkkuna lähtevät kertomaan kuninkaalle että taivas putoaa. Joukkiota vastaan tulee kettu Pettu, joka kertoo oikotiestä kuninkaan luo. Kettu kuitenkin johdattaa joukkion omaan pesäänsä ja yhdessä pentujensa kanssa syö heidät kaikki suihinsa.

Kolme karhua: Tyttö nimeltä Kultakutri näkee metsässä talon, jossa ei ole ketään kotona. Siitä huolimatta Kultakutri astuu luvatta sisään, rikkoo vahingossa tuolin, syö pöydälle katettuja ruokia ja asettuu nukkumaan yläkertaan. Kultakutrin nukkuessa talon asukkaat, kolme karhua, palaavat takaisin kotiinsa,

photo vanhojakirjoja395_zps304350da.jpg

(Hanhiemon satuaarre, Kuvitus: Feodor Rojankovsky, Suomennos: Tarja Saarikoski, 1976)

ja löytävät pikkutytön yläkerran sängystä nukkumassa...

Kolme pientä porsasta: Ensimmäinen porsas rakentaa olkitalon, mutta susi tulee, puhaltaa talon nurin ja syö porsaan. Toinen porsas rakentaa risutalon, mutta susi puhaltaa senkin nurin ja syö toisenkin porsaan. Kolmas porsas rakentaa tiilitalon, jota susi ei saa puhallettua nurin. Lopulta susi tunkeutuu tiilitaloon savupiipun kautta mutta putoaakin kattilaan jossa on kiehuvaa vettä. Porsas laittaa kattilaan kannen ja susi kiehuu kannen alla kuoliaaksi.

photo vanhojakirjoja432_zpsf660bc40.jpg

(Hanhiemon satuaarre, Kuvitus: Feodor Rojankovsky, Suomennos: Tarja Saarikoski, 1976)

Hanhi, joka muni kultamunia: Miehellä on hanhi joka elättää hänen perheensä munimalla joka päivä kultamunan. Ahneuksissaan mies tappaa hanhen ja avaa sen vatsan saadakseen kaiken kullan sen sisuksista, mutta hanhen sisällä ei ollut kultaa eikä mies enää saanut kultamunia, vaan joutui raatamaan elättääkseen perheensä.

Pieni Punahilkka: Susi hotkaisee Punahilkan isoäidin yhtenä suupalana, mutta Punahilkkaa susi ei tässä versiossa ennätä syödä sillä metsästäjä ehtii hätiin ja tappaa suden kirveellä. Metsästäjä avaa suden vatsan ja isoäiti ryömii sieltä ulos.

Kolme pukkia: Kolme pukkia kulkevat vuorotellen sillan yli. Sillan alla asuu peikko, joka uhkaa tulla syömään sillallaan kulkevan pukin, mutta päätyy odottamaan isointa pukkia jossa on eniten syötävää. Isoin pukki kuitenkin puskee sitä syömään tulevan peikon jokeen.

Pikku pikku muija: Kauhutarina pikku pikku muijasta, joka ostaa torilta luun mutta herää yöllä siihen että ääni kaapista vaatii luutaan takaisin yhä kovemmin ja kovemmin huutaen.

Kettu ja kirjava kana: Kettu vangitsee kanan säkkiinsä ja nukahtaa matkalla kotiin. Sillä välin kana karkaa ja laittaa säkkiin suuren kiven. Kotona kettu päättää heittää kanan suoraan säkistä kiehuvaan veteen, mutta koska säkissä onkin kivi, roiskahtaa kiehuva vesi ketun päälle.

Kolme toivomusta: Miehen toivomukset olivat makkaraa ruuaksi, makkara kasvamaan vaimonsa nenänpäähän ja makkara pois vaimon nenästä.

Laiska Jaakko: Kuuromykkä tyttö saa kuulonsa ja puhekykynsä takaisin nähdessään Jaakon kantamassa aasia olkapäillään.

Kettu ja korppi: Kettu kehuu korpin lauluääntä ja juusto putoaa korpin suusta ketun suuhun sen alettua laulamaan.

Kirjava kana: Muut eläimet eivät auta kanaa leivän valmistamisessa joten eivätpä saa auttaa sen syömisessäkään.

Olki, hiili ja papu: Näillekin ystävyksille kävi aika köpelösti kun hiili poltti oljen keskeltä kahtia, hiili putosi puroon ja papu halkesi nauraessaan ystäviensä julmalle kohtalolle.

Eukko ja porsas: Tapahtumaketju jolla porsas saadaan kotiinsa  sisältää mm. nuoran hirttämässä teurastajaa, teurastajan tappamassa härkää jne.

Kolme typerystä: Typerä perhe itkee että jos heidän tyttärensä joskus saa pojan ja kirves putoaa pojan päähän ja poika kuolee niin se olisi tosi surullista...

Pata, joka ei lakannut kiehumasta: Koko kylä peittyy puuroon kun emäntä ei muista sanoja joilla taikapata lakkaa kiehumasta.

Leijona ja hiiri: Hiiri pelastaa leijonan metsästäjän verkosta.

Maalaishiiri ja kaupunkilaishiiri

Tyhmä maitotyttö

Ruma ankanpoikanen

Jänis ja kilpikonna

 

Tämän kirjan saduista suosikkejani lapsena olivat Seitsemän pientä kiliä, Kolme karhua ja Piparkakkupoika. Nyt jos aikuisena miettii mitkä sadut lukisin omalle lapselle (jos sellainen olisi) niin ne olisivat nuo joissa on selkeä ja hyödyllinen opetus eli Susi! Susi! (jos huijaat niin kukaan ei usko sitten kun olet oikeasti hädässä) ja Tipu Tip (älä lähde tuntemattoman matkaan), sekä tietysti nuo kolme omaa lapsuuden suosikkiani. Nämä 5 satua ovat juuri tässä kirjassa edukseen, muista saduista on mielestäni muissa satukirjoissa parempia versioita.