Sen tiedän ettei nykyisin enää lueta ruokarukouksia. Silloin kun minä kävin koulua, koko luokka kulki jonossa ruokasaliin ja seisaaltaan kädet ristissä lausuttiin ruokarukous kovalla äänellä kailottaen "Kiitos Jeesus ruuasta, aamen!" ja vasta sitten sai istua. Ruokarukous oli pakollinen myös sille yhdelle vietnamilaiselle, joka meidän luokalla oli.

Kerran viikossa kokoonnuttiin juhlasaliin laulamaan yhdessä virsiä! Opettaja säesti harmoonilla, joka oli aikalailla tämän näköinen:

photo harmooni_zpsiyw5nrq3.jpg

(Kuva tori.fi)

Vuorotellen oli aamunavauksen pitäminen eri luokkien vastuulla. Sitten luokasta kaksi pääsi lukemaan aamunavauksen mikrofoniin. Se oli hurjan jännittävää! =)  Usein kai ala-asteella luettiin joku lyhyt tarina. Muistan yhden aamunavauksen jossa meidän luokka esitti Bremenin soittoniekat sadusta itse kirjoittamamme version. Esittäjiä oli silloin yhtä monta kuin sadussa oli eläimiä, itse esitin koiraa. Edellisenä päivänä olimme ryhmätyönä keksineet kullekin eläimelle vuorosanoja.

Jos omasta luokasta puuttui joku asia jota tarvittiin, opettaja lähetti kaksi oppilasta kysymään ko. tavaraa lainaksi rinnakkaisluokilta. Silloin koputettiin oveen ja sanottiin "Anteeksi kun häiritsemme, mutta saisimmeko lainata...." Tämä oli myös hurjan jännittävää. Sovittiin yleensä että toinen aloittaa "anteeksi kun häiritsemme..." ja toinen jatkaa "...mutta saisimmeko lainata..." =) Tuo jännitys oli seurausta pelonsekaisesta kunnioituksesta opettajia kohtaan, ei niinkään mistään ujoudesta. Oli kamalan noloa HÄIRITÄ oppituntia ja opettajia!

Yökoulu oli parasta ala-asteella. Eli meidän luokka jäi yöksi kouluun. Juoksenneltiin pitkin koulun pimeitä käytäviä ja rohkeimmat uskaltautuivat sisään koulun vinttihuoneeseen. Itse muistaakseni tyydyin vain kurkistamaan sinne ovenraosta (hämäkkien pelossa!). Sinne ei todellakaan ollut lupa mennä mutta jostain kumman syystä ovi oli jäänyt auki. Meidän koulu oli tosi vanha ja vinttihuoneessa säilytettiin muinaisia koulutarvikkeita. Muutenkaan ovia ei oltu lukittu, joten koko iso koulurakennus oli leikkikenttänämme. Lopulta käytiin nukkumaan makuupusseihin omassa luokassa. Ihan huippua!

Onko nykyajan kouluissa enää telinevoimistelua tai kuntopiiriä? Vitsit miten vihaisin noita kahta liikuntamuotoa! Lisäksi meidän piti kiivetä köysiä pitkin jumppasalin kattoon! Sehän on ihan hullun vaarallista, ei varmaan nykyisin ole sallittua? Jumppasali oli meillä varmaan 10 metriä korkea, sieltä kun olisi pudonnut niin...

Aamulla oppilaat menivät luokkaan heti kun oli saatu riisuttua ulkovaatteet ja opettaja tuli vasta kun tunti alkoi. Silloin kaikki nousivat pulpetin oikealle (vai oliko se sittenkin vasemmalle??) puolelle seisomaan ja lausuivat yhteenääneen : "Hyvää huo-men-ta!"

Kielten opettajilla oli käytössään ikivanhat kelanauhurit.

Talvella pakkasraja oli muistaakseni -20 astetta. Jos oli kovempi pakkanen sai jäädä välitunnilla käytävään piirtämään piirrustusvihkoon.

Kaksi luokan oppilaista oli järjestäjiä aina viikon kerrallaan. Järjestäjät saivat jäädä välitunniksi luokkaan. Tehtävänä oli pyyhkiä liitutaulu ja tuulettaa.