Tässä postauksessa kuvat kirjoista on minun lastenkirjakokoelmasta, mutta kaikki muut kuvat (käsinuket, Kimpeli, tenavapaino) on kopioitu huutonetistä.

Tenavapaino

 

Mikko ja Mari käsinuket

 

 

Kuottarulla

Hyväntuulinen Kuottarulla tyttö asuu korkeassa tornissa Kuuvuoren kaupungissa Kukkuluuruu kadulla. Ylimmästä kerroksesta hän kiikaroi kaupunkia ja huomatessaan apua tarvitsevia ihmisiä hän juoksee auttamaan.

(Kuottarulla, 1976, Teksti: Leena Erkkilä. Kuvitus: Eeva Mehto)

Kuottarulla selvittää sotkeentuneen kalaverkon, poikien välisen tappelunujakan ja auttaa poliisia selvittämään liikennekaaoksen.

(Kuottarulla, 1976, Teksti: Leena Erkkilä. Kuvitus: Eeva Mehto)

 

Mukamas

Nyt kun luin tämän kirjan aikuisena uudelleen tuntui kuin olisi lukenut ihan eri satua kuin lapsena! Lapsuudesta muistan tämän hassuttelu kirjana enkä ole varmaan edes tajunnut silloin että kirja kertoo vanhempien masennuksesta ja lapsista jotka pakenevat arkitodellisuutta mielikuvitusleikin avulla. Mieleen on jäänyt vain Mikon ja Marin mielikuvitusleikki: mukamas-taikasana, virtahepo eteisessä, merileijona kylpyammeessa...

Marin ja Mikon äiti lojuu väsyneenä tuolissa. Astiat ovat tiskaamatta eikä voimia riitä edes kauppakassien purkamiseen.

(Mukamas, 1979, Kuvitus: Pirre Vaijärvi)

Isä makaa kalsareissaan sängyllä.

(Mukamas, 1979, Teksti: Kari Vaijärvi, Kuvitus: Pirre Vaijärvi)

 

 

Mari ja Mikko

Mukamas kirjassa Mari ja Mikko ovat siis sisaruksia, mutta Mari ja Mikko kirjassa he ovat ystävyksiä. Mikko käy Marin luona leikkimässä.

(Mari ja Mikko, 1983, Teksti: Terttu Linden, Kuvitus: Katriina Murtomaa)

 

"Puu - suu - kuu - luu joku aina unohtuu yksi pannaan pelistä pois.

Puu - suu - kuu joku aina unohtuu yksi pannaan pelistä pois.

Puu - suu joku aina unohtuu yksi pannaan pelistä pois."

(Terttu Linden)

Mikkoa mietityttää miksi Mari asuu kahdestaan äidin kanssa ja miksei Marin kotona ole televisiota. Illalla kotona Mikko kyselee isältään miksei Marin isä asu Marin ja Marin äidin kanssa. Mikkoa myös huolettaa ettei hänen oma isänsä vain muuta pois kotoa kun he riitelevätkin joskus äidin kanssa.

 

Vaari

Mikko menee kylään vaarin luokse maalle ja ihastuu vaarin vanhanaikaisiin esineisiin. Kalakeiton valmistaminen vaarin luona vaatii paljon enemmän työtä kuin Mikon kotona. Mitään ei osteta kaupasta eikä vaarilla ole edes vesijohtoa eikä sähköhellaa. Aivan ihana kirja, joskaan ei minulle ollut mitenkään eksoottinen, sillä oma mummo eleli melkein samanlaisissa olosuhteissa 80-luvulla.

(Vaari, 1980, Teksti: Marjatta Kurenniemi, Kuvitus: Irmeli Ilmanen)

(Vaari, 1980, Teksti: Marjatta Kurenniemi, Kuvitus: Irmeli Ilmanen)

 

Vilkku kirjassa

on koko sivun kokoisia tapahtumarikkaita kuvia keittiöstä, kylpyhuoneesta, huvipuistosta, eläintarhasta, päiväkodista, torilta, postista, televisio-ohjelman teosta, lentokentältä, rakennustyömaalta ja uimarannalta.

(Vilkku, 1983, Kuvitus: Hartmut Friedrich)

  Lapsen tehtävä on kertoa mitä kuvassa näkee.

Ylläolevassa uimarantakuvassa esimerkiksi poika potkaisee tytön alas liukumäestä (!). Liukumäen portailla poika tarttuu portaita kiipeävää tyttöä jalasta ja yrittää vetää tämän alas portailta. Kuvan oikeassa alakulmassa on pussaileva pariskunta ja vasemmassa yläkulmassa pikkutyttö ja poika pussailevat sylikkäin. Kuvan keskellä tyttö on riisunut itseltään kaikki vaatteet pois ja poika sinisissä uimahousuissa menee katsomaan nakua tyttöä. Nakun tytön äiti (jolla on keltainen uimapuku) juoksee vihaisena huutaen tytön luo ja käskee tämän laittaa housut jalkaansa. Pikkupoika punaisissa uimahousuissa on varastanut alkoholipullon ja mennyt rantatuolin taakse piiloon juomaan.Rantaleijona keikistelee pukukoppien edustalla... (Nämä huomiot siis nyt aikuisena. Harmi ettei vanhempani kirjoittaneet ylös mitä huomiota olen tehnyt kuvista lapsena).

Kirjasta löytyy myös Marjatta Kurenniemen hauska loru Tulevana vuonna tuohikuussa, joka oli lapsena yksi lemppareistani:

"Tulevana vuonna tuohikuussa hiiri istuu puussa kissa suussa.

Mansikki-lehmä vakaa ajaa karhua takaa.

Kananpoika sieppaa ketun niinkuin paistinpannulta letun.

Kala saa onkimiehen koukkuun, juusto menee hiirenloukkuun.

Talon isäntä kiskoo auraa, hevonen kylvää peltoon kauraa.

Lammas keritsee emännän tukkaa, kataja täynnä on ruusunkukkaa.

Roskat lakaisee luuta ulos, vähentämällä suurenee tulos.

Porsas rakentaa puuhun pesää, syksy tulee ennen kesää.

Tulevana vuonna tuohikuussa sellaista sattuu, ei missään muussa".

-Marjatta Kurenniemi-

 

Matka kellojen kaupunkiin

Santtu poika nukahtaa nojatuoliin ja pääsee kellon sisälle. Sitten kello lentää kellojen kaupunkiin:

(Matti Louhi: Matka kellojen kaupunkiin)

Rippatti:

Rimpatti kirjan laulut: Veturi , Hiiri hupakko, Mirri Muu, Elefantti, Pikkuinen aasi, Nille nalle, Apina, Virtahepo, Pöllöt, Robotti, Jänikset ja Karhun retki.

Jokaisen laulun yhteydessä on myös ohjeet helppojen soittimien valmistamiseen joka kodista löytyvistä perustavaroista kuten pahvilaatikoista, kuminauhoista, lasipulloista, kauhoista...

Mikko ja markat kirjassa Mikon isä joutuu pakkolomalle juuri ennen joulua eikä suunniteltuja hankintoja voikaan tehdä.

 

Satuja

(Satuja, 1977, Kansikuva: Ulla Vaajakallio)

Kirja sisältää sadut: Seitsemän pientä kiliä, Karhun kalanpyynti, Iso jänis ja pikku jänis, Kettu Repolainen on kuollut, Parsinneula, Kaupunginsoittajat, Saapasjalkakissa, Rouva Pyry, Vattumato, Menninkäisen palvelus, Prinsessa Ruusunen, Lumikki, Tuhkimo, Ruma Ankanpoikanen, Aladdin ja taikalamppu, Haltijan joululahjat ja Todellinen prinsessa.

Sadussa Seitsemän pientä kiliä, susi huijaa pikku kilit avaamaan oven sanomalla:

"Pikku kiliset,

vuohikultaiset,

salpa poistakaa,

ovi avatkaa.

Emo maitoa tuo,

juoskaa emon luo"

(Martti Haavion sadusta Seitsemän pientä kiliä)

Heti sisään päästyään susi syö 6 kiliä, mutta ei löydä yhtä joka on juossut piiloon kaappikelloon. Kun vuohiemo saa tietää lastensa kohtalosta hän valittaa itkien:
 

"Susi Hukkanen

tuhmatapainen

kilit syönyt on,

mutta tuomion

saa sun hirmutyös,

kuolet itse myös"

(Martti Haavion sadusta Seitsemän pientä kiliä)

 

Vuohiemo houkuttelee suden hyppäämään kanssaan kilpaa nuotion yli, mutta eihän susi 6 kiliä vatsassaan jaksa hypätä vaan tuupetuu nuotioon ja kuolee.

Kirjassa on mustavalkoinen piirroskuvitus, josta esimerkki alla:

Karhun kalanpyynti sadussa selviää miksi karhulla on töpöhäntä. Se yritti näet kalastaa hännällään ketun antamien neuvojen mukaisesti, häntä jäätyi kiinni avantoon ja karhun kiskaistessa, häntä meni poikki! Auts!

(Satuja, 1977)

 

Mari ystävineen

(Mari ystävineen, 1980)

Kirjassa lapset leikkivät nukketeatteria. Oikeiden käsinukkejen Marin ja Mikon kaveriksi lapset askartelevat nukkeja jäätelötikuista, pullonkorkeista, kankaanpalasista, vessapaperirullista, tulitikuista yms. Tässä esimerkiksi Taavi Tikku:

"Laiha poika Taavi Tikku

Aina ollut ei näin pikku

ennen hellepäivää veli

jäätelössä kieriskeli.

Kesäpäivä kuuma tuli

jäätelövatsa pois se suli,

vaikka Taavi hellesäähän

pani korkkihatun päähän."

(Mari ystävineen, 1980)

 

 

Kimpeli

 

 

Marin ja Mikon liikennepeli

 

Tenavakerho mainos: