Kallen kiipeilypuu

Kallen Kiipeilypuu on 12-osainen ruotsalainen sarja vuodelta 1975. Se tuli Pikku kakkosesta joskus 1980-luvulla. Tämä oli tosi hyvä ohjelma! :)

Suomenkielisen version lukijana oli Lasse Pöysti ja alkutunnarin laulun lauloi Mikko Alatalo.

 

Alkutunnarin sanat meni näin:

"Asui stadissa poika nimeltä Kalle
Kallella on puu
kiipeilypuussa hän manteli suussa

tytöstä uneksuu
jonka nimi on kai Emma
Emma on kuvitelmaa vaan

 niin ihanaa, ei oo toista - aah -
Puun alla istuu vaari
lukee lehteä
vaari totta tietää mikä dromedaari on

Kallella putaa välillä sutaa
latvassa puun kun svengailee tuuli"

 

Todellista on vain kiipeilypuu, jonka latvassa Kalle makaa ja ylipainoinen vaari joka istuu puun alla lukemassa sanomalehteä. Kaikki muu on Kallen kuvitelmaa. Kalle ei poistu koko sarjan aikana puun latvasta, vaan käy eri paikoissa ainoastaan mielikuvissaan.

Myös Kallen ihastus Emma on Kallen mielikuvituksen tuotetta. Kallen ihastumisen voi aistia musiikista, joka alkaa kuulua aina kun Kallen ajatukset kääntyvät Emmaan. Muutenkin kaikki tunnetilat on kuvattu sarjassa loistavasti. Tämä ohjelma on niiiiiin mahtava, että en usko että kukaan voi olla siitä tykkäämättä. Miksi ihmeessä tätäkään sarjaa ei ole tullut uusintana... Nykyajan lastenohjelmat ovat ihan roskaa.

 

Vaari lukee lehdestä koulun alkavan huomenna ja sitten Kalle kuvittelee millainen tulee olemaan huominen kävelymatka kouluun ja millaista koulussa tulee olemaan (millaiset luokkakaverit, millainen opettaja jne.).

Hän kuvittelee pysähtyvänsä koulumatkalla pesulan ikkunan eteen katsomaan kun pesukoneet pesevät pyykkiä.

Minua onkin jo pitkään vaivannut että mikä se oli se tv-sarja jossa poika tuijotteli pyykkikoneita, en osannut yhdistää sitä tähän...

Kalle ja vaari keksivät koneen, joka istuttaa kiipeilypuita ympäri kaupungin katuja.

Ja sitten kaikki halukkaat voisivat olleskella puussa niin kuin Kalle. Emmallakin olisi kiipeilypuu.

 

Kalle kuvittelee millaista olisi jos osaisi lentää kuin lintu. Hän lentelisi kaupungin yllä ja tirkistelisi ihmisten ikkunoista sisälle. Hän kuvittelee mitä kaikkea näkisi ikkunoista.

 

Kalle käy kaupassa ostamassa vaarille uuden tiskiharjan. Banaanit olivat tarjouksessa, ne olivatkin ihan pilalla, mutta juuri kun Kalle keksi pyöritellä banaania kuin propellia tuli kaupan vartija paikalle. Nolon tunnelman oikein aisti ruudun läpi.

Samoin yhden sedän nolostuksen perunapussin hajottua pitkin lattiaa. En tiedä mitään toista ohjelmaa, jossa nolouden tunne olisi onnistuttu välittämään yhtä hyvin!

Kalle kuvittelee kiertelevänsä vaatekauppoja ja katselevansa näyteikkunasta mm. naisten alusvaatteita.

Lopulta Kalle ostaisi kengät ja kaikki kaupungin ihmiset ihastelisivat hänen uusia kenkiään.

 

Kalle kuvittelee talvea ja suunnittelee mitä pukee päälleen jos on oikein kylmä.

Eläinkauppa on lopetettu konkurssin vuoksi, lukee vaari lehdestä. Kalle kuvittelee millaista olisi hoitaa kaikkia eläinkaupan eläimiä.

Isolla kilpikonnalla olisi kyllä kiva ratsastaa kaupungin halki.

Ja vielä kivempaa se olisi yhdessä Emman kanssa.

Kalle kuvittelee millaista olisi kulkea kaupungin halki vetäen perässään magneettia, johon tarttuisi kaikki metalliromu autoista lähtien...

Kalle kuvittelee kiikaroivansa ihmisiä:

 

Kuvitelmissaan Kalle myös leipoo,

sairastaa

 ja matkustelee.

 Oli muuten aika isokokoinen tuo Kallen vaari =) .

Synttäreillä Kallen vaari viihdyttäisi vieraita tekemällä kainalopieruja.

Kalle kuvittelee polttavansa sikareita.

Lopputunnarissa kamera menee koko ajan kauemmaksi Kallen kiipeilypuusta. Kaupungin ainoasta puusta.

 

Katso tästä Kallen kiipeilypuu jaksoja ruotsiksi